Ruoka&Matkailu seminaari

Olimme perjantaina 1.11 Helsingissä Ruoka&Matkailu seminaarissa, joka järjestettiin Best Western Hotel Haagassa. Seminaarin aloitti Matkailun edistämiskeskuksen ylijohtaja Jaakko Lehtonen, jonka jälkeen tuli monia luennoitsijoita. Lehtosen mukaan Suomesta puuttuu jokin ruokaikoni, joka on kyllä tarkemman ajattelun jälkeen totta. Esimerkiksi Italiassa on pizza. Lehtosen puheen jälkeen saimme maistiaisen keittiöltä. Siinä oli tyrni-omena smoothie, joka oli hyvää.

Sitten puheenvuoron saivat Ruoka&Matkailu -hankkeen vetäjät Kristiina Havas ja Kristiina Jaakonaho. Hankkeen tavoite on saada ruoka elämykselliseksi osaksi Suomen matkailua ja hankkeessa on mukana Haaga-Helian opiskelijoita. Tärkeintä ulkomaanmatkailijoille tarjoamassa ruoassa on, että sen alkuperä tunnetaan ja että se maistuu hyvältä. Ulkomaanmatkaajille suosituinta oli kala, mutta monille oli jäänyt mieleen myös mm. poro, peruna, mämmi, leipäjuusto, salmiakki ja sienet. Useimmat haluavat syödä casual -ravintoloissa, eli rentous on tärkeintä. 

He kertoivat myös mitä suomalaisessa kattauksessa tulisi huomioida: 

- tarjolla on oltava vettä, ei pullovettä

- käytössä olisi suomalaiset astiat

- annoksien tulisi olla siistejä ja selkeitä

- ravintolassa olisi tietty teema, myös pukeutumisessa, jokin yksilöllinen

- asiakasta tulisi pyrkiä yllättämään

Tämän jälkeen meille tuli puhumaan Anne-Marie Hovstadius ruotsalaisesta ruokakulttuurista. Myös hän kertoi, että tärkeintä on ruoan maku ja alkuperä sekä sen terveellisyys. Hän sanoi, ettei tärkeintä ole tehdä parasta ruokaa maailmassa, vaan parasta mitä me osaamme. Se oli minusta hyvin sanottu.

  

Tämän jälkeen meillä oli lounas.

Lounaan jälkeen Matkailun edistämiskeskuksen kehittämispäällikkö Terhi Hook tuli kertomaan aiheesta Modernit humanistit ruokamatkalla. Modernit humanistit (MOHU) ovat kokeilunhaluisia turisteja, jotka haluavat tutustua ja kokea suomen luonnon ja kulttuurin sellaisena kun se on. Heille on tärkeää saada hyviä ruokaelämyksiä. Hook näytti ja kertoi monista tutkimutuloksista, mm. ulkomaalaisten mielikuvia Suomesta.Ulkomaalaisten mielikuvien mukaan Suomessa parasta on luonto. Ruoka taas ei ole kovin korkealla sijalla.

Seuraava puhuja, Helsingin kaupungin Ruokakulttuuristrategian projektipäällikkö Ville Relander, oli Haaga-Helian entinen oppilas. Hän on ollut mukana luomassa uusia ravintola -ja hotellikonsepteja niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Hän oli todella innoissaan Suomeen pikkuhiljaa rantautuvasta katuruoka-kulttuurista. Relander painotti, ettei katuruoka ole enään vain grilliruokaa. Hänen mukaansa ainakin kahdeksan yritystä on saanut alkunsa ravintolapäivästä. Hän myös mainosti ensi vuoden puolella tulevia Katuruokafestareita, sekä Katuruokakonferenssia.

Seuraavana puhui yrittjäjä Pekka Kääriäinen, Lammin Sahti. Hän oli myös Pienpanimoliiton puheenjohtaja. Lammin Sahti on Suomen vanhin pienpanimo (1985), joka tuottaa 30 000 litraa vuodessa.

Sitten vuoroon tuli yrittäjä Kaisa-Leena Korhonen, matkailuyritys FemEmarelta Kalajoelta. FemEmare järjestää ohjelmaa ja ruokailua erilaisille ryhmille, kuten yrityksille ja yhteisöille, sekä kansainvälisille asiakkaille. Se järjestää erilaisia luontoaktiviteetteja, majoituksen ja kuljetukset veneellä Ulkokallaan. Suosituin ruoka siellä on savusiika, sekä lohisoppa. 

Ulkokallan karilla ravintolan pitämisessä on kuitenkin haasteensa:

- sijainti                                                - makea vesi puuttuu

- raakaineiden hankinta                         - ei ole sähköä

- kuljetukset (myös ruoka)                     - kaasujääkaappi ja -liesi

- säilytys                                              - puuliedet ja leivinuuni

- sää                                                    - henkilökunta

Seuraavana oli vuorossa Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, joka puhui lähiruoan ja luomun kehittämisestä. Lähiruoka on osa laadukasta matkailutuotetta, sillä se tuo lisäarvoa ja kannattavuutta. Lähiruoan kysyntä on todella kovaa tällä hetkellä. 

Lähiruoalla tarkoitetaan erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähiruoka on jalostettu oman alueen raaka-aineista, joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella.

Sitten puhumaan tuli Keittiömestari Kim Palhus. Hän kertoi mm. mikä on in: 

- tavallinen maukas, suomalainen         - aasialainen ruoka

- lähiruoka ja luomu                            - olut ja siideri

- aito, maukas ja tuore

 Lopuksi meidän piti pienissä ryhmissä miettiä tulevaisuutta ja tehdä pieni tehtävä:

Osassa esityksiä oli todella kiire tunnelma. Diojen yli hypättiin ja ne esiteltiin niin nopeasti, ettei kunnolla saanut seurattua tai kirjoitettua muistiinpanoja. Tietysti heillä oli todella tarkat aikataulut, mutta osan dioista olisi voinut ehkä jättää pois. Ei myöskään kannata puhua kädet "puuskassa".

Mutta paljonhan tässä tuli uutta asiaa :) Parhaiten jäi mieleen se, että ruoan alkuperällä on väliä ja että nykyaikana halutaan enemmän luomua. Myös se, että suomalaisten pitäisi olla ylpeitä siitä mitä on ja esitellä sitä ylpeästi.